oldenburginhevonen, 175cm rautias ruuna syntynyt 01.07.2015, 6-vuotias koulutustasoltaan Vaativa A ja 80cm kilpailee kouluratsastuksessa om. varpu. VRL-14111 Kasvattaja: eepu VRL-03745, Kettula VH00-000-0000 Virtuaalihevonen - This is a sim-game horse |
|
Luonnekuvaus
"Call Me Donkeyboy?!?" kuuluu monien ihmisten suusta, kun kuulee tämän herran nimen ensimmäistä kertaa. Joo tosiaan, tämä hassu aasihevonen sekä näyttää fyysisesti, että on henkisesti melkoinen aasi. Pitkät hassut korvat lerpattavat minne tahansa se meneekin ja luonteeltaan hieman tyhmä ja hölmö ori, joka siis pitää huolen siitä, että omistajan elämästä ei tule tylsää. Tämä kavereiden kesken Donniksi tai joskus jopa ihan aasiksi kutsuttu herra on suurisydämminen ja mahdottoman kiltti. Oriksi sitä ei voisi uskoa, sillä edes tammoille se ei jaksa pitää minkään näköistä showta. Rakastaa niitä ikuisuuksia kestäviä harjaustuokioita, joissa se nukkuu huuli lerpallaan ja nauttii huomiosta. Karsinassa voi hyvin pitää vapaana ja karsinaan voi tulla kuka tahansa, koska Donni toivottaa jokaisen tervetulleeksi tarkistamalla ensin herkut taskusta ja sitten kerjäämällä muutaman rapsutuksen. Varustaminen on helppoa kuin heinänteko, satula selkään, suitset päähän ja menoksi. Helpompaa hevosta ei siis voi olla! Välillä se saattaa kuitenkin säikähtää esimerkiksi karsinaan kannettuja pinteleitä tai vaikka kaviokoukkua, mutta nopeasti tajuaa, ettei ne ole vaaraksi. Rakastaa myös vettä ja kesällä voikin käydä ahkerasti uimassa, sillä sinne tämä herra laukkaa mielellään.
Töihin Donni lähtee mielellään, vaikka jäisikin mielummin harjailtavaksi. Se hieman hitaasti löntystelee karsinasta ilmeellä: "Eikö voitais vielä vähän aikaa harjata?", mutta ulos päästyään rupeaa askel reipastumaan ja mieli vaihtuu työmoodiksi. Tässä hevosessa jos jossain on sitä liikettä ja ilmavuutta. Ei siis pompi mihinkään suuntaan vaan osaavan ratsastajan kanssa työskentelee niin kevyesti ja kauniisti. Tarvitsee kokoajan pieniä tehtäviä tai muuten hieman tyhmänä hevosena saattaa tuijotella vaaleanpunaisia elefantteja kenttien laidoilta. Kantaa itsensä erinomaisesti ja on todella näyttävä hevonen. Se antaa kaikkensa kun ratsastaja vain osaa pyytää ja se rakastaa koulukiemuroita. Vaihtelun vuoksi Donnilla myös hypätään, mutta esteillä se innostuu jopa vähän liikaa isoksi hevoseksi ja sitä on vaikea saada pysymään kuoseissa. Pieniä esteitä sillä jopa kilpaillaan, sillä isoilla esteillä vauhti saattaa kiihtyä liikaa ja huolimattomuusvirheitä tulee. Maastossa hyvin rohkea ja menee sinne yksinkin, mutta mielellään maastoilee myös kamun kanssa. Selkeästi johtohevonen, ei siis anna kenenkään mennä ohi.
© Tallin omaisuutta, ethän kopioi!
Sukuselvitys
|
i. Kabarick oldenburg, 173cm, rautias | ii. Bengazi | iii. Caprivo |
| iie. Contane | ||
| ie. Aralia | iei. Grundus | |
| iee. Laetita | ||
|
e. Pearlfairy oldenburg, 169cm, mustanruunikko | ei. My immortal | eii. Marine Hero |
| eie. Imperfection | ||
| ee. Verbal Attack | eei. Wasted Years | |
| eee. Blackstock Ariana |
Hoitokaappi
Donnilla mennän pääasiassa koulua, joten sillä on koulusatula ja siihen kaksi satulahuopaa, joista tummanvihreää käytetään kotona ja valkoinen on kilpailukäyttöön. Mustia aachensuitsia kumikuolaimella käytetään niin kotona kuin kilpailuissakin ja niillä ori pysyy erinomaisesti hallinnassa, joten kovempia kuolaimia ei tarvita.
Donnilla on musta harjapakki, jossa sillä on metsänvihreät harjat. Riimuja on yksi, jota pyrtiään pitää mahdollisimman puhtaana, että sitä voidaan käyttää myös tallin ulkopuolisiin kilpailuihin tai valmennuksiin mentäessä.
Donni loimitetaan sadekelillä vihreään kaulapalalla varustetuun ulkoloimeen, joka pitää vettä. Pakkasella sille laitetaan sama loimi, sillä siinä on tarpeeksi täytettä suojaamaan myös pakkaselta. Todella kovilla pakkasilla laitetaan vihreä talliloimi alle. Talliloimea käytetään myös tallissa kovimmilla pakkasilla. Muuten se toimii kuivatus- ja kuljetusloimena.
Varusteet on hankittu Equestrian PRO:sta ja Kivimetsän varusteesta
Kilpailukalenteri
| Kouluratsastus (KRJ) | |
|
23.06.2015 - Oldfinion Dressage - HeB (alue) -37/53 30.09.2015 - Tieler - HeC (alue) -19/27 30.09.2015 - Tieler - HeA (alue) - 9/9 18.05.2016 - Thirteen - HeC (alue) -14/29 21.08.2016 - Huhtalan yksityistalli - Vaativa A - 3/14 31.08.2016 - Yläkokko - Vaativa B - 1/8 |
00.00.0000 - Paikka - Luokk A - 0/00 00.00.0000 - Paikka - Luokk A - 0/00 00.00.0000 - Paikka - Luokk A - 0/00 00.00.0000 - Paikka - Luokk A - 0/00 |
Päiväkirja
02.11.2016 - Donnin ruunaus - kirjoittanut omistaja
Donni ruunattiin marraskuun alussa. Syitä ruunaamiselle oli helpompi järjestely tarhaamisessa, soveltuvampi useammalle hevosihmiselle ja käytännönsyyt, sillä ori ei varsinaisesti sovi ratsastuskouluun.
24.10.2016 - Iltatunti puomeilla - kirjoittanut omistaja - valmennusmerkintä
Alkuun parilla kesti hieman totutella toisiinsa ja toistensa liikkeisiin, mutta jo ensimmäisestä tehtävästä lähtien yhteinen sävel oli löytynyt. Donni selvästi imi esteelle, joten Iiriksen tuli pidättää sitä
paljon. "Koska ori on innokas, mutta epävarma hyppääjä, niin muista päästää kädellä se hyppyyn. Sinun tulee hillitä sen vauhtia istunnalla eli istut hieman pystymmässä, lähempänä satulaa ja hieman jarruttelet
kropallasi liikettä vastaan", neuvoin Iiristä parin lähestyessä 2ab estettä toisen kerran. Kaareva reitti ei ollut helppo tällekkään ratsukolle, joten hioimme sitä erityisesti. "Sun hevonen osaa vaihdon, älä
huolehdi siitä. Muista katsoa sinne minne olet menossa ja tee pieni kaari, jotta ehdit suoristaa hevosen okserille", hihkaistessani vielä viimeiset neuvot reitti sujui jo paremmin. Pari sai myös yhden
opettavaisen kiellon, eikä toista varmastikkaan tule. "Donni on herkkä kouluhevonen, joten pienet avut riittävät", muistutin. Rata sitten sujuikin näin opettajan silmään hyvin, vaikkakin pientä hiomista vielä
oli ja Donni ei tiedettävästikään ole mikään estehevonen.
Lue lisää Iltatunnista
29.9.2016 - #2 - kirjoittanut hoitaja Iiris
Lähdin hakemaan riimunnarua ja kävelin ulos. Tihkusade oli laantunut olemattomaksi kosteakse sumuksi, mutta vedin silti hupun päähän suojaamaan hiuksiani. Päivällä oli satanut aika paljon, joten useilla
hevosista oli sadeloimet päällä ja tarhoille vievä tie oli hieman mutainen. Astelin varovasti Donnin tarhalle ja sieltä minua tervehti kaksi hörökorvaista hevosta aidan yli.
- Sori, otan nyt vaan Donnin, sanoin toiselle hevoselle.
Napsautin Donnin naruun kiinni jo aidan ulkopuolelta ja otin sen sitten ulos portista. Toinen hevonen yritti seurata, mutta laitoin portin kiinni sen nenän edestä.
Lue koko tarina tallikirjasta
29.9.2016 - #1 - kirjoittanut hoitaja Iiris
- Siellä se on, Donni siis. Voit käydä hakemassa sen, Otto kertoi ja lähdin tarhaa kohden.
Avasin tarhan porttia ja pujahdin sisään sulkien portin perässäni. Kävelin loivaa kaarta Donnia kohden ja hevoset suuret, ruskeat korvat kääntyivät minua kohti. Hevosen kaula ojentui minua kohti tutkimaan,
olisiko minulla mitään herkkuja. Ojensin vasemman käteni Donnin haisteltavaksi ja harmaan turvan kutittaessa kättäni napsautin toisella kädellä riimunnarun vihreään riimuun kiinni. Donni löhti seuraamaan minua
mielellään, kun lähdin kävelemään kohti porttia. Oton valvovan silmän alla tunsin olevani testissä, jossa katsotaan sovellunko oikeasti hoitajaksi. Onneksi Donni käveli mallikkaasti perässäni ja sain portinkin
helposti auki sekä kiinni. Matkalla talliin Donni yritti kurotella maassa olevia lehtiä, mutta ori nosti päätään tottelevaisesti, kun nostin vähän narua. Talutin rautiaan orin reippaasti talliin ja Oton
ohjeistuksesta omaan karsinaansa. Donni pyörähti nopeasti ympäri päästettyäni narusta ja hirnahti selvittääkseen onko tallissa muita hevosia. Hymyilin orin häsläämiselle ja pian se rauhoittuikin seisoskelemaan
karsinassaan. Lue koko tarina tallikirjasta
30.9.2015 - Tuplabuukkaus - kirjoittanut omistaja
Jo viiden aikoihin aamulla saavuin tallille laittelemaan Donnia valmiiksi päivän koitoksia varten. Ikinä en tee kyllä tätä virhettä uudestaan, sillä buukkasin meille kahdet kisat samalle päivälle. Onneksi toiset järjestetään aamulla ja toiset ovat iltakisat, mutta siirtymiseenkin menee aikaa ja mitenköhän Donni jaksaa. Hyvin meillä on treenit lähteneet käyntiin ja osaamista löytyy, mutta kisäjännitys on vielä niin suuri, että se ottaa vallan radalla ja siksi pienissä luokissa on vielä hyvä pyöriä. Oikea käteni Venla oli taas puunannut Donnin kondikseen ja muut hevoset ruokittuani päästiin lähtemään kohti ensimmäistä kisapaikkaa.
23.7.2015 - Suoraan kilpakentille - kirjoittanut omistaja
Me ei Donnin kanssa jahkailtu, eikä jahkailla. Olin ilmoittanut meidät jo kisoihin, ennen kun edes hain orin meille. Halusin mahdollisimman nopeesti päästä katsomaan mihin meistä oli ja aloittamaan yhteisen kilpauran. Mitä nopeammin sen parempi. Olin siis jo edellisenä iltana pakannut kaikki tarvittavat kamat, pessyt Donnin ja laittanut traikun valmiiksi. Itselleni olin kaivanut kisavaatteet ja tsekkasin vielä reitin kisapaikalle. Voi että mua jännitti yhden päivän treenin perusteella lähteä koulukisoihin, mutta onneksi se oli niin helppo luokka, että itse osasin sen vaikka silmät sidottuina ja hevonenkin osasi kaiken tarvittavan. Nuorihan se vielä oli, mutta onneksi hyvin koulutettu. Nyt minä sitten lastasin loimitettua hevosta ja tarkistin vielä viimeisen kerran, että kaikki oli mukana. Mun vaikituinen kisahoitaja entisiltä kisausajoiltani oli taas lupautunut mukaan ja tuli matkanvarrelta kyytiin.
Matka sujui mukavasti, onneksi tuo aasi on niin mukavasti matkustava, että sen voi kärrätä minne vain. Kisahoitajani Venla oli vielä unnpöpperössä päiväunista, että purin Donnin traikusta ja taluttelin sitä vähän aikaa, kunnes Venla tajusi kaivaa varusteet kaapista ja alkaa purkaa Donnia kuljetusvarusteista. Meidän luokka oli ensimmäisenä, mutta onneksi starttasin vasta jossain puolivälissä. Helppo B on kuitenkin sen verran kiva luokka, että kyllä me sieltä hengissä selvitään toppuuttelin itseäni. Kun Venla sai orin varustettua, hyppäsin kyytiin ja lähdin käsihevosalueelle kävelemään. Venla tuli mukanani ja intoili siitä miten mukava on taas päästä kisoihin. Hymähtelin hieman peloissani, kun huomasin miten kovatasoisia ratsukoita pelkässä Helppo B:eessä onkaan. En ollut kisannut itse varmaan viiteen vuoteen ja nyt suuntasin isolla honkkelolla hevosellani tuonne, muiden huippujen joukkoon. Kun pääsiin verryttelemään kunnolla, niin ei mua enää niin paljon jännittänyt. Hevonen kulki hyvin, oikeastaan paremmin kun meidän harkoissa.
21.7.2015 - Päiväajelulla Oulussa - kirjoittanut omistaja
Aamulla pakkauduin autoon, ensimmäisenä etappina Wyat Shetlands ja seuraavana sitten Kettula. Olin jo virallisesti ostanut Donnin, jota tällä matkalla menin hakemaan, mutta samalla kävin kurkkaamassa shettistarjontaa, jospa mukaan lähtisi Donnille seuraponi. Wyat Shetlandsiin ei ajanut kauan ja niinhän siinä kävi, että allekirjoitin paperit ja seitsemän päivän päästä, vähän enemmän, niin Donni saa tutustua uuteen kaveriinsa.
Wyat Shetlandsista lähdin sitten vielä tyhjin käsin ajamaan kohti Oulua ja Kettulaa. Helsingistä kun olin matkani aloittanut niin laskeskelin, että olisin iltasella perillä. Hevoskärry perässä hidasti matkaa entisestään, mutta perillä minua odotti kaunis tulevaisuuden ruusukehai, joten matka oli sen arvoinen. Perille päästyäni alkoi jo kesäisen illan hämärrys ja kaarsin pihaan niin, että hevonen saatiin hyvin lastattua kyytiin. Minulla oli jo traileri täynnä heinää, ettei tarvinnut toisilta kinuta. Laura K. käveli minua vastaan, kun oli kuullut tuloni. Muutaman kerran olin Donnia jo käynyt täällä katsomassa, silloin olin kyllä mukavuudenhaluisena lentänyt paikalle, mutta nyt se ei ollut mahdollista. Siellä se komea nuoriherra seisoi puunattuna ja täydessä valmiudessa lähtemään kohti uutta kotiaan. Annoin sille taskustani porkkanan ja se muisti minut selvästi. Yöllä oli luvattu viileää, joten Laura oli loimittanut orin ja antoi sen kernaasti meille matkaan, Donnia vartenhan se oli ostettu.
Taluttelin orin traileriin ja se alkoi välittömästi mussuttamaan heinää. Ori käyttäytyi tosi kiltisti ja siitähän minä tykkäsin. Vihaan sellaisia riekkujia, jotka eivät mene traileriin väkisinkään. Donni ei kuitenkaan ollut tälläinen. Laura K. tarjosi minulle vielä sisällä nopeasti kahvit ennen lähtöäni, jotta en nukahda rattiin. Vaihdoimme vielä pari sanaa, jonka jälkeen hyppäsin autoon ja kaasuttelin ulos Kettulasta. Seuraavan päivän aamuna olimme vasta kotona ja Donni pääsi suoraan puhtaaseen karsinaan syömään pienen määrän aamuheinää ja juomaan raikasta vettä.
